Normaalisti, kun puhumme lihansyöjäkasvit Olemme saaneet kuvan kasvista, jonka on metsästettävä hyönteisiä selviytyäkseen maassa, jossa ei ole juurikaan ravinteita.
Maailman trooppisissa metsissä on kuitenkin joitain, jotka käyttäytyvät tavallista poikkeavammin saaliinsa kanssa.
Yksi niistä on Nepenthes bicalcarata, kotoisin Borneosta. Ylläpitää suhdetta tyypin muurahaisuuteen, joka on kotoisin paikasta, jonka tieteellinen nimi on Camponotus schmitzi. He ovat luoneet symbioottisen suhteen; molemmat osapuolet hyötyvät toisesta.
Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että se on suhde, joka koostuu siitä, että muurahainen on vastuussa ansan pitämisestä puhtaana, pääsemällä ansoihin ja jopa sukeltamalla niihin, ja Nepenthesiin jää hyönteisjäämät sen lisäksi, että he voivat metsästää useammin.
La Nepenthes rafflesiana -lajike elongata, joka on myös alunperin Borneolta, on osittain siirtänyt saaliin saannin epäsuorasti lepakkolajin ansiosta, joka tallettaa tähteensä lihansyöjän ansojen sisään ja kasvi ruokkii mainittuja jäämiä.
Toisin kuin muut Nepenthes, N. rafflesiana v. elongata, niillä on vähemmän ruoansulatuskanavan mehuja ja ne säteilevät vähemmän ultraviolettivaloa. Siksi on vähemmän hyönteisiä, joita se houkuttelee. Erityisesti ne putoavat seitsemän kertaa vähemmän kuin muissa Nepenteissä. Siksi sen on ylläpidettävä symbioottinen suhde selviytyäkseen.
Lihansyöjäkasvi roridula, joka on kotoisin Etelä-Afrikasta, on luonut symbioottisen suhteen niin sanottuun salamurhavirheeseen, jonka tieteellinen nimi on Pameridea roridulae. Sen lehdillä on tahmeat karvat, mutta se ei voi nielaista tarttuvia hyönteisiä suoraan.
Salamurhavirhe ruokkii kasvien kiinni saamia hyönteisiä. Kasvi ruokkii kuolleiden hyönteisten jätteitä, jotka ovat syöneet pameridea. Ja niin molemmat hyötyvät toisesta.
Kuva - neofrontera, Live Science, Kasvien lihansyöjä
Lisää tietoa - Lihansyöjäkasvien ansojen tyypit
info on hyvä
Olemme iloisia, että pidit siitä 🙂